CRW

CRW
Maailmanmatkaajat Joppe Vuorela ja Jenni Wihinen

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Etelä-Korea 19.3-19.4.2010

Seoul, Korea


Koreaan lähdettiin ryhmityksellä Minä; eli Joppe ja kaverini Alpi. Reissuun lähdettiin vuonna 2010 19. maaliskuuta ja matkan kesto oli tasan kuukausi.

19.3-20.3. Perjantai-Lauantai
Lento Korean pääkaupunkiin Seouliin meillä kesti semmoiset 8 ja puol tuntia eli aika ok. Minä tutustuin jo koneessa seoulilaiseen mieheen, jonka kanssa jauhoin koko lentomatkan kakanderiä, hän halusi auttaa meitä valitsemaan oikean bussin meidän ennalta varaamaamme hostellille. (Oltais me siitä itsekkin selvitty, mutta oli erittäin kätevä, että kaveri auttoi, sillä oltiin tosi nälkäisiä ja väsyneitä.)

Bussissa kuitenkin tuli se ongelma, että meidän piti jäädä pois "SungKwunKwan" nimisellä pysäkillä ja se piti ymmärtää bussikuskin kuulutuksista, ja joka ikinen pysäkki kuulosti ihan samalta, mutta kyllä me sit osattiin kuitenkin jäädä oikealla pysäkillä pois suhkot iisisti.

Pysäkiltä oli ihan naurettava matka meidän hostellille ja löydettiin paikka heti. Seuraava yllätys tuli sit siitä kun meidän lento lähti Suomesta 19. päivä, mutta ei otettu huomioon aikaeroa ja päivä oli vaihtunut jo 20. päivän puolelle ja oltiin varattu tyhmänä meidän hostelli 19. päivästä eteenpäin, joten tultiin päivä myöhässä, mutta huoneita ei onneksi oltu keretty myydä eteenpäin. :)

Kamat vaan äkkiä huoneeseen ja sammuttamaan älytöntä nälkää. Samalta kadulta missä meidän hostellikin oli, löytyi loistava ruokapaikka. Ruoka oli erittäin hyvää ja hieman tulista, kunnes minä puraisin keitossa olevaa paprikaa, joka oli vähän enemmän tulinen kuin muu ruoka. Korvissa, kurkussa, kielessä ja silmissä poltti ja silmät ja nenä vuoti nestettä. Sitä kesti semmoiset 10min kunnes viimein helpotti. Ei haluaisi enää kokea tommosta, mutta ei lupaavalta vaikuta, kun ekana päivänä ekassa ravintolassa käy noin. :D


Siitä lähtee, kohta tulinen elämys.
Joppe ja Seoulin keskustaa.
Yritimme kovasti valvoa iltaan asti, jotta saisimme unirytmit heti kuntoon, mutta murruttiin nukkumaan päikkärit. Itse hyppäsin pedistä 3 tunnin unien jälkeen ja Alpi veteli viitisen tuntia untenmailla. Eipä sitten saatukkaan heti illalla unta, päiväunien vuoksi ja mentiin normisti 4:00 nukkumaan. :D 

21.3. Sunnuntai
Nyt alkaa jo nämä meidän hostellimme ympärillä olevat seudut ja varsinkin meidän hostelli tuntumaan kotoisilta. Hostellilla nimittäin on erittäin hyvä palvelu aina, kaikki on hyvin ystävällisiä ja ollaan hengailtu yhdessä hostellin olohuoneessa, työntekijöiden ja muiden reissareiden kanssa. Hostellilla on tällä hetkellä 3 saksalaista, 3 jenkkiä, 3 filippiiniä, 2 kanadalaista, kiinalainen, japanilainen ja on vielä 2 muuta, mutta en muista mistä ne on kotoisin.

Illalla käytiin clubilla yhdessä muiden reissaajien kanssa. Matkasimme clubiin taksilla, sen ikkunasta vilkuilessa tajuttiin viimeistään, että aika isossa kaupungissa ollaan ja vielä olisi tosi paljon näkemistä. Taksi ajoi about 60 km/h keskivauhdilla ja matka clubille kesti noin 30 min ja kokoajan ikkunasta näkyi valtavia rakennuksia ja vilkasta liikennettä. Joten ei varmaan keritä näkemään kuin murto-osa kaupungista täällä olomme aikana.


Clubin jälkeistä käppäilyä.
22.3. Maanantai
Ollaan kierelty nyt metrolla ympäri kaupunkia, oikeastaan käyty kaikissa parhaissa shoppailumestoissa. Niistä löytyy yllättävän vähän meille vaatteita, löytyisi kyllä paljon jos olisi räppäri tai tyttö. :D Sana "Big Sizes" tuli tutuksi, sillä ainut sana minkä vaatekauppojen ovesta ymmärsi oli "Big Sizes". Silloin tiedettiin jo Alpin kanssa, että on räppäreitä tukevasta kaupasta kyse. :) Kyllä mun mukaan kuitenkin on jo lähtenyt pitkähihainen paita ja housut.

Ollaan vedetty reissun alusta asti vähän erikoisilla vuorokausirytmeillä. Nimittäin ollaan menty nukkumaan kaikkina päivinä vasta 4:00 aikoihin ja herätty 12:00 maissa. :D Yhdessä maailman isoimassa kaupungissako ollaan, niin tekemistä kyllä riittää pikkutunneille asti.


Shoppailumestoja.
23.3.Tiistai
Tänään oli oikein kunnon toimintapäivä, kun kävimme maailmaan suurimmassa sisähuvipuistossa, joka on myös äänestetty 7:ksi parhaaksi huvipuistoksi koko maailmassa. Lähdimme hostellilta 13:00 aikohin metrolla ajelemaan 14 pysäkin verran. Viimeisten pysäkkien kohdalla metro tuli maan pinnalle ja maisemat olivat todella siistejä, sillä joka puolella oli erittäin suuria rakennuksia, siltoja ja monikaistaisia teitä.


Metron kyydistä maisemaa.
Saavuimme Lotte Worldiin (=Sisähuvipuisto, sekä ostoskeskus ja paljon muuta) noin tunnin metromatkan jälkeen. Tulimme sisälle puistoon, se oli erittäin hienon näköinen, mutta suuria ja hurjia laitteita ei kuitenkaan näkynyt. Tajusimme kuitenkin myöhemmin, että huvipuisto jatkuu myös ulos ja siellä olivat kaikki hurjimmat laitteet, kuten 75km/h kulkeva vuoristorata.

Käytävä ulko huvipuistoalueelle.
Laitteet olivat erityisen siistejä, koska ne kävivät välillä hyvin korkealla, jolloin näki silmänkantamattomiin kaupunkia. Vietimme koko päivän puistossa, emmekä tienneet yhtään paljon kello oli, sillä kummallakaan meistä ei ole kelloa mukana. Lopuksi päätimme hienon päivän huvipuiston keskellä olevalle luistinradalle, johon saimme vuokrattua kaunoluistimet. :D

Huvipuistomeininkiä.
Paluumatkalta oli tarkoitus ottaa hienoja videopätkiä metrosta, koska maisemat olivat niin hyvät, mutta metro oli aivan liian täynnä, joten kuvaaminen ei onnistunut. Saavuimme kotia vasta 23:00 aikohin ja rentouduimme hostellilla pari tuntia pelaten samalla nintendo fifiä (wiitä).

Yöllä päätin kuitenkin vielä käydä ekaa kertaa täällä ollessa juoksemassa vuoristossa. Oli ihan kivaa juosta kun näki kokoajan suurkaupunkia sekä vuoristomeininkiä. Huonoja puolia tosin oli se, että joka puolella oli jengiä ja asfaltilla on kova juosta. Juoksemisen jälkeen käytiin vielä yhdessä testaamassa hostellimme vieressä oleva bilisclubi.

24.3. Keskiviikko
Täksi päiväksi olimme suunnitelleet vuorikiipeilyreissua jos vain sää sen sallii. Meidän onneksi oli täydellinen kiipeilysää, ei ollut pilviä, +12 astetta ja aurinko paistoi. Lähdimme klo. 13:30 aikoihin aamupalan syötyämme metrolla 15 pysäkinväliä päätepysäkille ja sen jälkeen bussilla noin 10 min matkan parhaille kiipeilyvuorille Seoulin lähellä.

Vuoret näyttivät jo alhaalta ihan älyttömän siisteiltä. Meillä ei ollut mitään hajua mistä vuorelle pääsee, sillä kaikki kyltit olivat koreaksi. Menimme vain tuurilla jonnekkin ja päädyimme paikalliselle ala-asteelle. Kuljimme koulun pihan poikki ja kysyimme opettajalta neuvoa, miten päästa vuorille. Opettaja osasi neuvoa reitin, ja pääsimme viimein aloittamaan kiipeilyn.


Alkumatkan maisemaa.
Alkumatka oli loivaa ylämäkeä metsän keskellä. Vuori alkoi kuitenkin pikkuhiljaa jyrkentyä ja metsäkin loppui nopeasti. Siitä alkoikin itse kiipeäminen; jyrkkää nousua kalliolla, johon oli laitettu apuköysiä, mitä pitkin pystyi kiipeämään. Maisemat olivat sanoinkuvailemattomia; lähinnä muita vuoria ja metsää. Alhaalla oli myös kaupungin reunaa missä oli korkeita rakennuksia, mutta Seoulin keskustaan asti, ei vuorelta käsin nähnyt missään vaiheessa.


Apuköydet vuorella.
Noin 1h 30min kiipeämisen aloittamisesta olimme huipulla, ja olo oli erittäin hyvä. Huipulla päätimme, että lähdetään eri reittiä alas. Lähdimme painamaan aivan päinvastaiseen suuntaan vuorta alaspäin. Näimme alempana vuorta valtavan Buddhapatsaan ja temppeleitä, siispä suuntasimme katsastamaan sitä mestaa.


Maisemaa Vuoren huipulta.






















Vuorta alaspäin matkaaminen oli hurjaa. Pääsimme nopeasti alaspäin, mutta välillä joutui mennä vähän takaisin ylös, sillä oli liian vaarallisia kohtia ja ne täytyi kiertää. Noin 30 min alas laskeutumisen jälkeen pääsimme temppeleille. Ne olivat erittäin hienon näköisiä ja isoja. Kuitenkin paikka oli hieman pettymys, koska temppeleissä oli valvontakameroita ja muita kiipeilijöitä käymässä.

Temppelialue
Iso Buddha.
Olen Buddhan ilmentymä.
Temppelin tutkittuamme lähdimme jatkamaan matkaa. Tulimme pian autotielle, joka meni vuorta alas. Matkaa riitti vielä ja olimme aivan poikki. Vähän aikaa tietä kuljettuamme näimme takaa tulevan pakettiauton ja päätimme koittaa liftata. Auton kuljettaja otti meidät kyytiin ja heitti meidät vuoren juurelle asti.


Paluumatkaa.
Lähdimme siitä sitten kotia päin bussilla ja metrolla. Päivä oli ainakin minun mielestäni paras tähän mennessa, yksi elämäni parhaista kokemuksista. Aiomme käydä ehdottomasti valloittamassa muitakin vuoria Seoulissa, sekä muissakin paikoissa missä tulemme käymään Etelä-Koreassa.

25.3. Torstai
Täksi päiväksi oli luvattu +12 ja sinistä taivasta. Päivän suunitelmiin kuului seinäkiipeily ulkoilmaseinällä ja hardcore-livemusiikki baari. :D

Hostellilta suuntasimme klo. 13:30 ensiksi syömään aamupalaksi tuhti pihviateria, :p ja kun mahamme olivat täytetyt, painelimme metrolla seinäkiipeily mestoille. Meillä oli matkalla ongelmana se, ettemme ottaneet ylös muuta kuin metropysäkin missä jäädään pois, eikä paikan nimeä mihin olimme menossa. :D 


Matkalla seinäkiipeilypaikkaan
Pysäkille saavuttuamme lähdimme vain johonkin suuntaan. Näimme ison kallion ja ajateltiin, että kyllä se siellä jossain kallion rinteillä on oltava. Hetke ympäristöä tutkittuamme kiipeilyseinä näkyikin jo.


Kiipeilyseinä oli mahtavan näköinen, harmi vaan ettei päästy kokeilemaan.
Seinän luona meille selvisi, että pitäisi olla omat varusteet, sillä kiipeilykausi ei ole vielä alkanut. Onneksi korkean köysiseinän vieressä oli kuitenkin pieni boulderiseinä, jossa saimme kiipeillä siihen asti, että rannelihakset olivat paskana. (Kyllä tuntuu huomenna!) :D

Seuraavaksi oli luvassa hardcorebaari. Saimme yhdelta hostellimme asukkaalta listan metallimusiikki- tapahtumista ja baareista sähköpostitse. Valitsimme niistä parhaimman kuuloisimman ja lähdimme suuntaamaan sinne. Jälleen kohdattiin ongelma, meillä oli ainoastaan kaupunginosan- ja baarin nimi paperilla, eikä taksikuskit tienneet missä kyseinen baari on.

Tulimme siis taksilla oikeaan kaupunginosaan ihmettelemään, mihin mennä seuraavaksi. Kyselimme ohikulkijoilta tietääkö kukaan missä baari on, mutta tulosta ei tullut. Alettiin olla jo aika varmoja, että jää keikat näkemättä. Tuuria oli kuitenkin matkassa, sillä vastaan tuli "tourist information" koppi, jossa tyypit piirsi kartan paikan päälle asti. Päästiin sitten vihdoin perille, tosin tunnin myöhässä.

Baari oli loistava, muistutti enemmän rähjäistä puuliiteriä kuin baaria, mutta se sopi hyvin illan teemaan. Bändit olivat loistavia ja musiikki aitoa hardcorea. Paikassa soitti muutama korealainen ja yksi puolalainen bändi. Pari tuntia saimme nauttia laadukkaasta musiikista ja eikun pihviaterian kautta taksilla kotiin. Päivä oli sitten pulkassa, oli kyllä erittäin kiva päivä. :)


Tätä possun friteerattua pihviä söimme todella monta kertaa matkan aikana.
Todella herkullista ja hinta 3 euron luokkaa
26.-27.3. Perjantai & Lauantai
Oli tossa muutama päivä aika huonoa keliä, joten silloin pääasiassa käytiin shoppailemassa ostoskeskuksissa ja löysin yhdet farkut. Löydettiin älyttömän iso ostoskeskus ja käytiin siellä katsomassa Avatar. (olin kyllä nähnyt sen jo, mutta ei oikein ollut muita hyviä leffoja ja haluttiin katsoa kunnon erikoistehosteleffa.) Leffateatteri ei ollut mitenkään sen kummoisempi kuin Jkl:ssä, aikalailla samankokoinen kuin fantasia 1. 3D lasit olivat kuitenkin hieman paremmat. 

Tässä ravintolassa sai ainkain ruoan lämpimänä pöytään. Oli khyl hyvvää! :P
Meitä alkoi hieman pelottaa perjantai iltana, sillä Korean uutisissa näkyi, että Etelä-Korean sotalaiva uppoaa. Käytiin sit kattomassa netistä minkälainen meininki on menossa. Siellä sanottiin, että sotalaivan epäillään uponneen Pohjoi-Korean torpedo iskusta. Alettiin jo miettimään pitääkö täältä lähteä karkuun, mutta onneksi myöhemmin selvisi, että se oli onnettomuus. (Kuitenkin jo takaisin Suomeen saavuttuamme selvisi, että kyseessä oli kuin olikin Pohjois-Korean torpedot.)

28.3. Sunnuntai
Lähdettiin hostellilta "aamusta" (eli klo. 14:00 :D) kohti uusia seikkailuja. Päivän suunitelmana oli käydä pienellä joella, joka virtaa Seoulin ydinkeskustassa, vuoden 1988 olympialaiseten puistossa ja 2002 jalkapallon world cup:n puistossa.

Ensimmäiseksi suuntasimme joelle. Sen vieressä pystyi kävelemään kävelytietä pitkin, sekä joen yli pystyi hyppimään, sen keskellä olevia pieniä kiviä pitkin. Kävelimme joen vierustaa tunnin verran, kunnes tulimme isolle aukiolle, jossa oli suuria valotauluja ja mainoksia. Aukiosta tuli mieleen kuuluisa new yorkin times square. Otimme muutamia kuvia ja lähdimme siitä sitten metrolla olympiaparkkia päin.


Joella.
Kiviä joiden päällä oli kiva hyppiä ja ottaa riskejä, kuinka pahoista kohdista voi mennä mulppaamatta. :D

Vesiputous joen päässä.

Suuri aukio ja huisin taitava Alpi.
Kiertelimme olympiaparkkia vähän aikaan jalkaisin, kunnes huomasimme kojun josta voi vuokrata erinlaisia pyöriä. Päätimme vuokrata dantemin ja painoimme sillä ympäri puistoa. Parkissa oli paljon eri stadioneita ja ympärillä oli korkeita rakennuksia, se oli ihan käymisen arvoinen mesta. Itse en vain niin paljon nauti käydä katselemassa hienoja pömpeleitä ja rakennuksia, mutta Alpi tykkäsi paljon.


Jäätävää taituruutta olympiapuistossa.
Aurinkokin alkoi hiljalleen laskemaan olympiaparkkia kierrellessä.
Lähdimme siitä sitten kohti jalkapallon MM-stadionia. Metrolla matkaa oli kivat 30 pysäkinväliä (kaupungin päästä päähän pysäkkejä on noin 45). Pitkän metrolla matkustamisen jälkeen edessämme oli stadion, joka vetää sisäänsä 65 000 henkeä. Yllätyimme paljon siitä että, stadionin sisään pääsi ja siellä oli kauppakeskuksia ja elokuvateatteri (tietysti siellä on myös jalkapallokenttä :D), Itse jaliskentälle ei valitettavasti meitä päästetty (eivät varmaankaan tienneet meidän taitotasoa :)). Vielä oli edessä kotimatka noin. 15 pysäkinväliä ja olimme aivan poikki.

Jopen tulevaisuus, seuraavaksi pitelen oikeaa pokaalia kädessäni.
Lepäilimme hostellilla hetken aikaa ja jatkoimme vielä päivän seikkailuja. Lähdimme klo. 21:30 metrolla samalle joelle, missä olimme aikaisemmin päivällä, katsomaan minkälaiset valaistukset siellä on illalla. Paikka oli ihan hieno, mutta pienoinen pettymys siihen mitä odotimme. muutamien kuvien ja videoiden jälkeen painelimme metrolla takaisin kotiasemalle.


Takaisin joella.


Aukio illan valaistuksineen.
Asemalle saavuttuamme päätimme lähteä vielä valloittamaan hostellimme vieressä olevaa kukkulaa ennen kotia menoa. Kiipeämistä ei ollut kovin paljoa, about 200 metriä. Ylhäältä oli erittäin hienot maisemat ja saimme napattua yksiä koko reissun hienoimpia kuvia. Vietimme kukkulan huipulla puolisentuntia ja eikun kotia kohti. Päivä oli erittäin kiva, niin kuin oikeastaan jokainen muukin päivä on ollut, täällä ollessamme :).

Hostellin viereisen vuoren maisemaa.
Uuden huippusuositun duon kansikuva.
Toisella puolella kukkulaa avautui tällainen city-maisema.
29.3. Maanantai
Tänään oli jälleen hyvä ilma, joten suunnitelmiin kuului: ulkona liikkumista. Ajattelimme että voisimme käydä pelaamassa jalista, jossain kaupungin monista puistoista. Lähdimme matkaan klo. 14:30. Olimme ottanut lapulle ylös lupaavan oloisen puiston osoitteen. Painelimme metrolla puistoa päin, mutta sinne päästyämme huomasimme sen olevan aidattu (kaiketi parantamaan ruohon kasvamista). No, lähdimme siitä sitten kävelemään johonkin suuntaan. Ajatuksena oli, että voisimme löytää toisen puiston jossa pelata vähän palloa.


Aidattu puisto.
 Suihkulähde puiston vieressä.
Vastaan kuitenkin tuli puiston sijasta kukkula, jota ympäröi korkeat rakennukset. Olimme molemmat samantien valmiita valloittamaan seuraavan kukkulan, joita vuoristoisessa Seoulissa kyllä riittää. Kiipeäminen sen huipulle oli helppoa, sillä kukkulan päälle johti rappuset. Askelmia kyllä riitti: noin 1,5 km verran. Siinä tuli kyllä kunnolla hiki, päivän lämpötilan ollessa reilu 20 astetta ja aurinko paistoi.

Noin kilometrin kiipeämisen jälkeen eteemme tuli näköalatasanne, josta näki kaupunkimaisemaa silmänkantamattomiin. Muutama kuva tuli tasanteelta otettua, jonka jälkeen kiipesimme vielä huipulle asti.


Näköalatasanne.

Japanilaiset turistit halusivat päästä samaan kuvaan meidän kanssa.
Huipulla häämötti Seoulin korkein radiomasto (n. 200 metriä korkea). Maston huipulle olisi voinut kiivetä, mutta se maksoi liikaa, ja näköalat olivat jo valmiiksi hyvät. Hetken pällisttelyn jälkeen jatkoimme matkaa takaisin hostellia kohti. Matkalla ostin itselleni uudet kengät, vanhojen ollessa reikäiset ja kuluneet.

Radiomasto kukkulan huipulla.
Chuck Norris was here.
30.3. Tiistai
Aamulla mietittiin "mitä tehdään": ulkona oli hyvä keli ja selailimme Seoulin matkaoppaita, jos niistä saisi ideoita. Löydettiin yhdestä kirjasta Seoulin rajalla sijaitseva vuori, joka on 750 metriä korkea. Päätettiin että sehän me lähdetään valloittamaan.

Ensiksi tankkasimme itseemme 400 grammaa friteerattua possun sisäfileetä. Kun ruokapuoli oli hoidettu, niin matka vuorelle taittui kätevästu metrolla. Hyppäsimme metrosta noin 10 pysäkinvälin jälkeen ja korkeaa vuoristoa näkyikin jo. Huiput näyttivät aikas mahtavilta. Intoa puhkuen lähdimme heti painamaan vuoria kohti.


Pihviä. :P
Vuorien rinteillä oli erilaisia kojuja ja muita hökkeleitä. Tapasimme yhdellä kojuista jonkinlaisen puistonvartijan, joka neuvoi meille mihin suuntaan täytyi lähtea, ja mikä vuorista on kaikkein vaativin ja parhain. Hetken juteltuamme pääsimme vihdoin kiipeämään. Alkumatka oli jyrkkää ylämäkeä, rankkaa sisänsä mutta teknisesti ei haastavaa. 


Alkumatkan meininkiä.
Noin 2km kävelyn jälkeen eteemme tuli kuitenkin hieman haastavampia kohtia. Vuoressa oli erittäin jyrkkiä kallijoita, mitä ylös mentiin vuoreen kiinitettyjen kaapeleiden avulla. Maisemat olivat erittäin hienoja; hienompia kuin edellisellä vuorella, jonka kiipesimme. Myös itse kiipeäminen oli hienompaa ja tältä vuorelta löytyi haastavampia kohtia. Vuori myös tuntui korkealta, paljon korkeammalta kuin edellinen vuori, vaikka tämä on hieman matalampi.
Köyttä ja...

...kaapelia pitkin kiipeämistä.

Noin puolissa välin vuorta.
Noin 2 tunnin kiipeämisen jälkeen luulimme tulleemme huipulle, mutta vuori jatkuikin vielä vaikka kuinka paljon. :D Matkalla tuli muutamia kiipeilijöitä vastaan ja kyselimme heiltä ohjeita. He olivat ihan kauhuissaan, kun kuulivat minne olimme matkalla, sillä huipulle oli vielä pitkä matka ja pimeä oli tulossa. Jatkoimme kuitekin matkaa varoituksista huolimatta, sillä me ei lähdetty kiipeämään siksi, että luovuttaisimme. :)


Temppeleitä vuoriston rinteillä.

Vuoren huippu häämöttää taustalla.
Noin 300 metriä ennen huippua Alpille tuli huono olo, ja ei pystynyt enää jatkamaan. Päätimme, että Alpi jää lepäämään ja minä lähden nopeasti valloittamaan huipun. Lähdin samantien matkaan ja loput 300 metriä meni nopeasti, ja pääsin huipulle asti. Maisemat olivat erittäin hienot, taivaalle oli vain tullut pilviä jotka haittasivat näkyvyyttä. Pällistelin huipulla hetken aikaa ja lähdin sitten alaspäin katsomaan onko Alpi kunnossa. Alaspäin matka meni nopeasti ja ei mennyt kauaa kun saavuin jo Alpin luokse. Alpilla oli jo parempi olo ja lähdimme suuntaamaan alaspäin.

Huipun maisemaa.
Alasmeno menikin sitten suurintaosin pimeässä, mutta ei se haitannut yhtään. Yhteensä reissuun meni kuutisen tuntia ja olimme molemmat erittäin nälkäisiä ja poikki. Tämä vuori oli meidän molempien mielestä parempi kuin ensimmäinen vuori, sillä sieltä oli paremmat näköalat ja vuori oli vaativampi. Olisi vain saanut olla vähän kirkkaampi keli. 


31.3. Keskiviikko
Eilen oli hieman huono keli, sillä vesisadetta oli luvattu koko päiväksi. Päätimme tehdä sisällä tehtäviä juttuja ja mieleemme tuli, että menemme korealaiseen kylpylään. Jälleen matka taittui mukavasti metrolla.

Kylpyläkultturi täällä on hieman erinlainen, kuin koto Suomessa. :D Kylpytilat olivat erikseen miehille ja naisille, joten uimahousuja ei tarvinnut :). Ainakin miesten puolella kylpylän keskellä oli paljon erinlaisia lämpimiä altaita, sekä yksi iso kylmävesiallas. Altaita reunusti muutamia ovia mistä pääsi saunoihin. Olihan se aika hauska näky, kun paikassa oli satakunta asiakasta jotka kaikki olivat alasti. :D

Ensiksi menimme saunaan, se poikkesi suuresti perus-suomalaisesta saunasta, sillä siellä ei ollut kiviä eikä kiuasta. Sauna toimi siten, että pienistä saunaa ympäröivistä reijistä tuli kuumaa ja kosteaa ilmaa. Tykkäsimme Alpin kanssa saunasta, sillä kokoajan oli sopivan kuuma ja kostea. Täten saunassa pystyi istumaan kauan, ilman että alkaisia ahistamaan ja tulisi suihkun tarpeeseen.

Uima-altaissa ei oikeastaan ollut mitään tavallisesta poikkeavaa (muuta kuin se että siellä polskittiin alasti). Saunan ja altaiden lisäksi paikassa olisi saanut ottaa hieronnan ja pesun, mutta emme uskaltaneet/halunneet mennä siihen, sillä hieronta näytti lähinnä hellältä hyväilyltä, jota tekivät mieshierojat. :D Lisäksi pesuun olisi kaiketi kuulunut alapesu (jo ajatus yökötti erittäin paljon) :D.

Illalla kävimme vielä shoppailemassa. Reissu oli siitä erikoinen, että ostimme Alpin kanssa molemmat 200 euroa maksavat bleiserit, missä oli 96,7 % alennus, joten hintaa tuoteelle jäi vain 7 euroa. :D:D


Illan shoppailumeiningit.
1.4. Torstai
Tänään oli meidän viimeinen päivä Seoulissa. Huomenna lähdemme linikalla kohti Busania. Päivään kuului jonkin verran asioiden hoitamista. Ensiksi kävimme vaihtamassa hieman lisää valuuttaa, Alpi vaihtoi 1 200 000 Wonia ja minä vain vaivaiset 900 000 Wonia. (1 000 000 Wonia on n. 700 euroa.)

Kun raha-asiat olivat kunnossa, piti hieman siivota meidän kämppää. 2 viikon aikana Seoulissa ollessamme olimme kerryttäneet huoneemme lattialle vaivaiset 7 pussia roskaa. :D Rankan siivoamisen jälkeen oli lounaan aika: luvassa oli korealaista herkkua; elävää mustekalaa. :P Aterialta odotimme, että meidän eteemme tuodaan kokonainen elävä mustekala, mutta tarjoilija toikin lautasen täynnä mustekalan lonkeroita, mitkä luikertelivat ja kiemurtelivat lautasella. :D Ne olivat erittäin hauskan näköisiä, kun lonkeron yritti kalastaa syömäpuikkoihin, niin se tarrasi puikkoon kiinni imukupeilla ja se oli vaikea saada irti siitä. Hauskinta oli se, kun lonkeron laittoi suuhun, niin se tarrasi myös huuliin ja kieleen kiinni. :)

Ajattelimme ennen syömistä, että elävän mustekalan syönti on enemmän kiva kokemus kuin makunautinto, mutta yllätyksenä tuli, että maku oli ihan ok. Ei oikeastaan pahan- eikä hyvänmakuinen. Tämä oli kyllä yksi reissun hauskimmista kokemuksista. :D

Ruokailun jälkeen varailimme hostellimme omistajan avustuksella hieman lentolippuja. Varasimme liput Busanista - Jeju Islandille (= Saari Etelä-Korean eteläpuolella), sekä Jeju Islandista - Seouliin. Busanissa aijomme olla 5 pv. ja Jejulla 10 päivää. Seoulissa kerkeämme Jejun jälkeen olemaan enää ainoastaan yhden päivän.


Mustekalan syönnin lisäksi tarvitsimme myös kunnon lihaa. Nämä perinteiset korealaiset ravintolat olivat kyllä loistavia; liha ja kasvikset tuotiin raakana pöytään ja asiakas sai itse grillata oman ruokansa.
2.4. Perjantai
Eilen jätettiin Seouli taakse ja lähdettiin kohti uutta upeaa kaupunkia: Korean etelä-rannikolla sijaitsevaa Busania. (Tässä hieman faktaa Busanista: kaupungissa on 5milj. ihmistä, se on maailman 5:ksi suurin satamakaupunki ja Korean toiseksi suurin kaupunki.)

Lähdimme Seoulista bussilla klo. 13:00 paikkeilla. Matkaa Busaniin oli noin 500 km ja se meni mukavassa 4,5 tunnissa. Busanin bussiasemalta jatkoimme matkaa metrolla kohti etukäteen varaamaamme hostellia. Löysimme paikan helposti, sillä meillä oli hyvät ohjeet perille asti.

Hostellin ensivaikutelma oli oikein hyvä, mutta kuitenkin huonompi kuin Seoulin loistava hostelli. Pienen esittelyn jälkeen tulimme omaan huoneeseemme. Huone oli kuin vastarakastuneiden romanttinen kuherruspaikka, sillä siellä oli iso parisänky, jossa oli 2 mansikkatyynyä, vaaleanpunainen peitto, sekä tapetitkin olivat vaaleanpunaiset. :D:D


No comments. :D
Hostelliin tutustumisen jälkeen menimme syömään johonkin lähiravintolaan ja katselemaan vähän ympäristöä. Hostellin ympäristö näytti oikein villiltä, sillä joka puolella oli välkkyviä valoja, baareja, kauppoja ja rafloja sekä paikallista nuorisoa bilettämässä. Tästä syystä ravintolakin löytyi helposti. Loppupäivä meni ottamalla rennosti ja hieman lähiseutuja kierellessä.


Hostellin lähiympäristöä.
3.4. Lauantai
Busaniin on luvattu koko ajalle kun olemme täällä yli +15 ja auringon paistetta. Lauantaipäivä oli ainoa pilvinen päivä, joten teimme sisällä tehtäviä juttuja.

Aloitettiin päivä menemällä maailman suurimpaan ostoskeskukseen. Olimme lukeneet aikasemmin matkaoppaasta, että ostoskeskuksen pinta-ala on miltei 300 000 neliömetriä. Se tosiaan näytti erittäin isolta, kerroksia siinä oli 14 ja jokainen kerros oli valtava.

Kiertelimme paikkaa tunnin verran ja totesimme, ettei sieltä kyllä mitään meille löydy. :D Kaikki kaupat olivat kalliita huippumerkkien liikkeitä. Sisällä kiertelemisen jälkeen menimme käymään vielä ulkopuolella nappaamassa muutamia kuvia ja lähdimme pois.


Maailman suurin ostoskeskus.
Ostoskeskus-jättiläisen jälkeen menimme Aasian isoimpaan kylpylään. Paikka oli hieman pettymys, sillä se ei poikennut oikeastaan Seoulin kylpylästä mitenkään muuten, paitsi että se oli isompi. Hauskinta kylpylässä oli +45 asteiset kuumat altaat missä ei pystynyt olemaan kuin hetken, sillä se tuntui siltä että iho alkaisi sulaa. Lisäksi paikassa oli saunoja, missä pystyi katsomaan tv:tä. Kylpemisen jälkeen lepäilimme kotona vähän aikaa.

Kun yö koitti lähdimme taksilla jonkilaiselle rannalle, mistä pitäisi olla hienot naköalat. Paikka tosiaan oli hieno; paljon korkeita rakennuksia, mahtavia kaupungin valoja ja merta. Muutamien tyylikkäiden kuvien jälkeen kävelimme rannikkoa pitkin johonkin suuntaan. Näimme matkalla suuren kalasataman ja huvipuiston, emme mitään sen kummoisempaa. Kävelimme tunnin verran ja lähdimme taksilla kotia.


Ranta oli yksi Busanin siisteimpiä paikkoja.
Näkymät toiseen suuuntaan.



4.4. Sunnuntai
Tänään olimme päättänyt aloittaa päivän käymällä Korean suosituimalla rannalla, joka oli aika lähellä meidän hostelliamme. Metrollahan myö taas lähdettiin liikkeelle, matkaa oli noin 10 pysäkin väliä. Ranta oli hienon näköinen paikka: se on n. 2km pitkä, isojen rakennusten, meren ja vuorten ympäröimä.

Rannalla oli aika paljon ihmisiä, vaikka ei ollut kuin +15 ja aurinko paistoi. Pelailimme rannalla vähän jalista ja heittelimme frisbeetä. Vähän aikaa pelattuamme seuraamme liittyi kahden tytön ja yhden pojan seurue, ja heittelimme Frisbeetä heidän kanssa. Ennen kuin lopetimme he halusivat antaa meille kiitokseksi seurasta, suklaata ja purkkaa. :D Sen jälkeen pelailimme Alpin kanssa vielä hetken ja Alpi kävi lopuksi boxerit jalassa uimassa.


Taiturimaista jalkapallon käsittelyä
Pelikaverimme.
Rannan jälkeen kävimme pyörähtämässä hostellilla ja seuraavaksi luvassa oli joitakin kuulemma hyviä shoppailumestoja. Emme kyllä löytäneet muuta kuin yhden pipon Alpille.

"Shoppailun" jälkeen oli vuorossa pientä lepäilyä kotona. Kun akkumme olivat latautuneet, päätimme lähtea katsomaan hostellimme vieressä olevia baareja. Aivan nurkan takaa löytyi "Ghetto" niminen baari, jossa näytti olevan hyvä meininki. Tunnelma tosiaan oli hyvä; baari ei ollut kovinkaan iso, mutta porukkaa oli reilusti ja kaikki olivat täysillä mukana. Seurasimme Alpin kanssa meinikiä tunnin verran, kunnes alkoi baarit kyllästyttää ja eikuin kotia. 


5.4. Maanantai
Tänään aloitettiin päivä rannalla. Asteita oli +18 ja aurinko paistoi, eli meille juuri täydellinen keli. Pelailimme jalista ja heitettiin frisbeetä ja lopuksi käytiin boxerit päällä uimassa. Porukka katsoi ja kummasteli meitä, sillä oltiin ainoita jotka rannalla uivat. Jännä kyllä ettei kukaan ui, koska vesi oli oikein mukavan lämpöistä.


Naatiskelua.
Rannan jälkeen katsoimme ympärille ja näimme siistin näköisen kallionkielekkeen noin 1 km päässä rannalta. Me molemmat olimme valmiita lähtemään sinne. Paikasta oli hyvät naköalat ja sieltä sai muutamia hyviä kuvia.


Näkymät rannan viereiseltä kallionkielekkeeltä.
Kalliolta taas näimme pikku vuoren, minkä päällä näkyi temppeli, joten suuntasimme sinne seuraavaksi. Matka vuorelle oli melkoista offroadia: vetisten peltojen, kotien pihojen ja junaraiteen läpi, loppumatka vuorelle meni kuitenkin tietä pitkin. Vuorelta oli ihan ok näköalat.

Vuoren maisemaa.
Seuraavaksi näimme taustalla toisen vuoren ja sinnekin oli pakko päästä. Sinne kuitenkin oli sen verran matkaa, että päätimme ottaa taksin.

Tältä vuorelta oli jo paremmat näköalat ja saimme hienoja kuvia.


Toisen vuoren meininkiä.
Näkymät rannan suuntaan.
Sitten meillä alkoi ollakin jo ruoka-aika ja aloitimme kotialähdön, se osoittautui yllättävän hankalaksi. Odottelimme vuoren vieressä olevalla tiellä jonkin aikaa takseja, mutta niitä ei näkynyt, siispä eikuin peukut pystyyn. :) Heti toinen ohimenevä auto pysähtyi ja vei meidät vuorelta alas. Alhaalla otimme taksin, joka vei meidät johonkin syrjäkadulle ja käski meidän hypätä pois. Olimme ihan ihmeissään, mutta ei auttanut muuta kuin lähteä taksista. Rahaa me ei kyllä suostuttu kyydistä antamaan. Joiduimme kävelemään pitkän matkaa pikkuteitä ja offroadeja pitkin, ennen kuin löysimme isomman tien. Sieltä saimme lopulta taksin, joka vei meidät haluttuun paikkaan, eli loistavan ravintolan eteen. :P Tämä reissu oli erittäin kiva kokemus: paineltiin menemään ihan randomilla. :D

Illalla ajattelimme lähteä patikoimaan lähellä olevalle vuorelle. Satuimme mainitsemaan tästä ideasta hostellin omistajalle, joka ehdotti meille ottamaan taksin vuoren ylös asti. Itse en innostunut tästä kovin paljon, mutta Alpilla alkoi terveys pettämään, joten otimme taksin. Se vei meidät ylös vuorelle, odotti meitä 20min ja vei takaisin, koko lysti maksoi vain 5 euroa per. pässi. Vuoren ylhäällä oli kyllä aivan mahtavat maisemat, kaikki kaupungin valot näkyivät. Ei kyllä pysty sanoin kuvaamaan sitä, ja kamerastakin maisemat näyttää iha roskalta. Aijotaan mennä huomeyöllä käymään samalla vuorella jalkaisin, että on enemmän aikaa ottaa kuvia. 


Busanin valot! Vuoren päältä

Tässä vielä loppukevennykseksi:
Ollaan tavattu reissun aikana jo 2 tyyppiä, jotka on käynyt suomessa. Ensimmäinen sanoi "U guys are from Finland and u don't drink alcohol" ja toinen sanoi, kun olimme lähdössä yöllä ulos "Don't drink too much" "actually we don't drink at all" "I don't believe u, every finish guy drinks alcohol" :D

6.4. Tiistai

Tänään oli viimeinen kokonainen päivä Busanissa: huomenna lähdemme Jeju Islandille. Tänään päivän suunnitelmiin kuului ensiksi käydä jonkinlaisella saarella, jossa pitäisi olla hyviä maisemia. Saaren jälkeen: "Cherryplaza" nimiseen paikkaan, jossa on jotain puita mitkä kukkii ainoastaan 1 viikon vuodesta, ja lopuksi mennä katsomaan Busanin ydinkeskustaa (ja yöllä ehkä vielä käydä eilisellä vuorella).

Lähdimme kotoa metrolla saaren lähettyville. Paikka oli kyllä saari, mutta se oli kuitenki niin lähellä manteretta, että sinne pääsi siltaa pitkin kävellen. Maisemat olivat kuitenkin loistavat; korkeita rakennuksia, metsää ja merta.

Kannatti käydä! Ja saimme napattua erittäin hienoja kuvia. Tutkimme paikkaa kävellen varmaan lähemmäks 3 tuntia.


Saaren korkeat rakennukset.
Korealaisia munkkeja.

Rannikolla.


Alpi oli vähällä mulpata hyppimällä liukkaita kiviä pitkin.

Saarelta näki tutulle rannalle asti.
Jatkoimme matkaa metrolla Cherry plazalle. Odotukset eivät olleet kovin korkeat, koska kumpikaan meistä ei tykkää hirveästi mistään rehuista. Yllätyksenä kuitenkin tuli, että paikka oli todella hieno. Plaza oli pitkä katu, jonka molemmin puolin oli istutettu puita. Puun kukat menivat kokonaan tien yläpuolella ja sivuilla, se oli kuin kukkatunneli. Kannatti käydä vaikka vähän epäilyttikin.




Cherryplaza.

Seuraavaksi sitten downtown. Olimme jo erittäin poikki kaikesta kävelystä, mutta oli pakko käydä tzekkaamassa vielä keskusta. Keskusta-alue oli aika peruspaketti, sillä siellä oli yksi iso pääkatu, josta haarautui muita pikkukatuja. Pääkatu oli kyllä erittäin pitkä, emme jaksaneet sitä kokonaan kävellä. Keskustasta tarttui mukaan uusi vyö, arskat ja korea-lippis.


Downtown.
Päivän lopuksi näimme lähellä korkean näköalatornin, oli siis pakko käydä vielä sen juurella. Torni sijaitsi pienen kukkulan päällä, jonne kiipeäminen ei ollut kovin raskasta, sillä ylös asti meni liukuportaat. :) Kukkulan ylhäällä oli vielä tornin lisäksi temppeleitä. Temppelit ja torni ei kuitenkaan jaksanut enää kiinnostaa, sillä jalat olivat aivan rikki ja väsytti älyttömästi.


Näköala torni ja temppeleitä.
Seuraavaksi nopeasti kukkulalta alas ja metrolla kotia lepäämään. Eiliselle vuorelle lähtö ei tullut enää kuuloonkaan, kun kellokin oli jo sen verran ettei metrot enää kulje. Huomenna edessämmä on siis lyhyt lentomatka Jeju saarelle ja siellä viettelemme seuraavat 10 päivää.

Vielä hieman faktaa Jejusta: Jeju on Korean omistama saari Korean eteläpuolella. Saari on 50km leveä ja 20 km pitkä. Saarella sijaitsee Korean korkein vuori, joka on melkein 2000 metrinen (se olisi tarkoitus kiivetä :)). Saaren asukasluku on 500 000. Olemme varaneet hotellin saaren eteläosassa olevasta kaupungista: Seogwiposta, jonka asukasluku on 150 000. Muuta ei sitten tiedetäkkään :).

7.4. Keskiviikko
Eilen siis jätettiin Busan ja lennettiin Jejulle, lento kesti vain vaivaisen tunnin. Lentokone laskeutui Jejun pääkaupunkiin, aivan saaren pohjoispäähän ja otimme sieltä bussin Seogwipoon.

Perille saavuttuamme kirjauduimme hotelliimme, oli ihan kiva vaihteeksi yöpyä myös hotellissa, noin 20 hostelliyön jälkeen. Eipä siinä nyt muuta eroa oikeastaan ollut kuin, että meillä oli omat vessa/suihkutilat.

Saavuimme Seogwipoon vasta myöhään illalla, joten emme kerenneet/jaksaneet enää paljoakaan, käytiin ainoastaan syömässä ja tutkittiin hieman hotellimme lähiympäristöä. Tapasimme syömisten jälkeen hotellillamme kanadaisen miehen, joka ehdotti että tekisimme huomenna jotain yhdessä, ja me tottakai suostuimme.


Tuttua ja turvallista possun friteerattua pihviä. Sitä sai onneksi myös Jejussa. :P

8.4. Torstai
Lähdimme tänään aamulla (eli klo. 13:00 :D) hotellistamme vuokratuilla pyörillä kanadalaisen kera, kiertelemään kaupunkia ja itse saarta. Emme oikein päättäneet minne mennä, vaan lähdimme vain jonnekkinpäin tutkimaan alueita. Poljimme semmoiset 7 km ja tulimme jonkilaiselle pikkulammelle. Siinä oli mahdollisuus vuokrata kajaakit ja lähteä niillä soutelemaan. Minä ja Alpi lähdettiin semmosilla liikenteeseen ja kanadalainen lähti hakemaan aurinkolasejaan, sillä oli unohtanut ne kahvilaan, jossa olimme aikaisemmin.

Kajaakeilla painaminen oli ihan siistiä, mutta niillä ei saanut lähteä minne halusi, vaan piti pysytellä rajatulla alueella, joten se oli vähän perseestä.


Kajakilla paineltiin menemään ohkaisessa luodossa.
Olympiatason meloja.
Melomisten jälkeen jatkoimme kolmestaan pyörillä etsimään hyvää ravintolaa. Matkalla näimme kyltin missä luki "to waterwalls", joten tzekattavahan ne oli. Paikka oli ihan siisti, mutta vesiputous oli aika pieni.

Siitä sitten jatkettiin matkaa ja löysimme hyvän ravintolan vasta aivan kotikulmilta. Otimme siellä pari isoa annosta yhdssä pöydän keskelle, ja jaoimme ne kolmeen pekkaan. Siitä sitten kotia lepäilemään. Matkaan meni yhteensä 8 tuntia, tuli siis poljettua yhden työpäivän verran. :) Erittäin hyvä ensimmäinen päivä Jejussa.


Joppe ja kanukki.
9.4. Perjantai
Eilen päätavoitteena oli saada vuokrattua skootterit. Homma kuitenkin näytti erittäin pahalta, sillä Koreaan on tullut uusi laki, että pitäisi olla kansainvälinen ajokortti skootterinkin vuokraamiseen. Kysyimme siitä huolimatta hotellimme omistajalta, että tietäisikö hän jotain paikkaa mistä scootterin saisi vuokrattua? Omistaja antoi meille vuokraamon osoitteen mistä menopelit saisi ehkä hankittua. Lähdimme aamulla painamaan taxilla vuokrausliikkeeseen, emme käyneet edes aamupalalla eikä pesulla, koska halusimme saada skootterit mahdollisimman pian.

Vuokrausliikkeeseen päästyämme, työntekijä sanoi heti, että pitäisi olla kansainvälinen kortti ja blaa blaa blaa. Menimme sitten Alpin kanssa vähän syrjempään ja yritimme keksiä mistä muualta voisimme seuraavaksi kysellä. Noin 5 min. päästä, liikkeen työntekijä kuitenkin tuli sanomaan: "do you know how to drive?" -"of course we know, we have own scooters in Finland (valhe! Joppe ei ollut ikinä edes ajanut skootterilla :D)" "If you promise, that no accidents, I will rent scooters for you". Siitä sitten takaisin liikkeen sisälle allekirjoittamaan muutama paperi missä luki jotain, että olemme vastuussa kaikesta ja joudumme korvaamaan kaiken, jos jotain käy. Eihän siinä sitten, meillä oli skootterit allamme :).

Aamutoimien ja aamupalan jälkeen lähdimme painamaan skoottereilla rannikkoa pitkin johonkin päin. Ajelimme lähemmäksi 30 km välillä pysähdellen katsomaan maisemia. Vähitellen aloimme olemaan aika väsyneitä ja päätettiin aloittaa kotimatka. Matka meni ihan hyvin, muutaman kerran eksyttiin ja jouduttiin kysymään neuvoja. 


Jejun maisemaa miehekkään skootterin kyydistä

Seuraavaksi oli vuorossa pari tuntia lepäilyä, mikä tulikin erittäin tarpeeseen. Lepäilystä saadulla energialla jaksoimme taas lähteä skoottereilla tutkimaan hieman kaupunkia. Ajelimme vain rinkiä kaupungin kaduilla tunnin verran ja menimme takaisin kotia.


10.4. Lauantai
Tänään meidän piti aamusta mennä skootterin vuokrausliikkeeseen, varaamaan menopelit myös tälle päivälle. Meillä ei ollut minkäänlaisia suunnitelmia tänään. Nopeasta päätöksestä lähdimme ensimmäiseksi katsomaan Seogwipon pääkadun vaateliikkeitä, mutta emme löytäneet yhtikäs mitään.

"Shoppailujen" jälkeen painelimme kotia sunnittelemaan päivän ohjelmaa. Ei tarvinnut kauaa suunnitella, kun keksimme lähteä Jejun world cup stadionille, missä pitäisi olla jalis-stadionin lisäksi myös mm. vesipuisto. Skoottereilla matka meni erittäin kätevästi, matkaa kuitenkin oli n. 7 km.

Stadionille päästyämme huomasimme, että vesipuisto ei ole vielä auennut, vaan aukeaa joskus kesemmällä. No eipä siinä mitään, sillä stadionilla oli auki kuitenkin kylpylä ja elokuvateatteri. Päätimme ensin mennä kylpylään ja sen jälkeen leffaan.

Kylpylä ei oikeastaan poikennut milläänlailla aikasemmista kylpylöistä, mutta meitä jaksaa silti aina naurattaa se, että porukka vetää alasti siellä ja hiplailee toisiaan. :D Jos tämmöistä tekisi Suomen saunassa niin heidät tuomittaisiin automaattisesti homoiksi. :D Menimme seuraavaksi syömään raflaan ja sitten leffaan. Katsoimme elokuvan Clash Of The Titans, joka oli erittäin paska. :D 


Stadion.
Illalla vielä tzekattiin kaupungin baareja, mikä oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. :D Ensin ajelimme 30 min. ympäriinsä, eikä löydetty mitään. Päätettiin jättää skootterit vilkkaan näköiselle kadulle ja löytää joku hyvä baari jalkaisin. Noh. seuraava 30 min. meni siinä kävellessä. Sitten päätettin, että: "mennään nyt sit vaikka tohon". Paikkaan meni portaat ylös, katsoimme ovesta sisään ja baarissa ei ollut ketään. Ei menetetty vielä kuitenkaan toivoa, sillä näimme vielä ulkopuolella ollessamme, että 3 kerroksessa oli joku discon näköinen paikka. Kun pääsimme ylös ja avasimme oven, tajusimme ettei paikka ollut disco, vaan bordelli. :D Siinä vaiheessa luovutettiin ja lähettiin kotiin.


11.4. Sunnntai
Täksi päiväksi oli luvattu rankkaa vesisadetta. Aamusta päätettiin, että palautetaan skootterit täksi päiväksi. Ne palautettuamme menimme kotia miettimään päivän suunnitelmia. Selailimme Jejun esitteitä ja luimme matkaoppaasta, mitä voisimme tehdä. Minä löysin sitten yhdestä esitteestä sukellusveneseikkailu reissun, ei kuin sinne siis!

Lippu sukellukseen maksoi lähemmäks 30 euroa, ei siis mikään överihinta. Ennen lähtöä luimme sukellusvene-esitteitä joissa luki; että sukellusvene oli tehty Suomessa, aika hauska sattuma. :)

Noh. lähdettiin sitten sukeltelemaan. Vene meni aivan korallin vierestä ja ulkopuolella oli sukeltaja, joka houkutteli korallin kaloja veneen viereen. Kävimme syvimmillään 40 metrissä ja koko homma kesti tunnin verran. Reissu oli ihan hyvä, mutta ei kuitenkaan mikään maailmoja mullistava, mutta kiva kokemus silti.


Ei oikein meidän kameroissa riittänyt teho ikuistamaan tätä retkeä.

Sukellusten jälkeen ei satanut, joten päätimme tutkia hieman ympäristöä. Sukellusvenepaikan vieressä oli silta, mikä johti pienelle saarelle. Koko saaren ympäri meni polku, jota lähdettiin kulkemaan. Ihan hauska paikka, merelle avautui hienot näkymät ja itse saarikin oli ihan siisti. Seuraavaksi alkoikin sitten luvattu rankkasade, joka jatkui koko tulevan yön yli. Loppupäivä menikin kotona makoilessa. :)


Näkymää saarelta.
12.4. Maanantai
Tänään oli luvattu ilmastoksi lähemmäksi +20. Aamun eka homma oli hakea skootterit takaisin. Olihan näin lämmin päivä pakko hyödyntää rannalla. Skoottereilla matkaa lähimmälle rannalle oli taitettava semmoiset 20 km. Matka meni nopeasti ja mukavasti merenrantateiden maisemia ihailessa, ja meidän skootteritkin kulkevat mukavat 70 km/h. XD

Ranta oli erittäin hieno; taas samanlaista mahtavaa Korean maisemaa. Rantaa ymparöi kalliot, vuoret ja tietysti meri. Heiteltiin rannalla frisbeetä ja potkittiin palloa, eikä rannalla ollut kuin muutama ihminen meidän lisäksi.

N. 30 min. pallottelun jälkeen rannalle ryntäsi lähemmäksi 200 koululaista koulupuvut päällä ja alkoivat heittelemään toisiaan mereen vaatteet päällä. No eipä siinä mitään, jatkoimme vaan potkimista. Vähän ajan päästä minun luokseni ryntäsi 10 tyttöä ja he kaikki halusivat samaan kuvaan kanssani. Kaikki 10 tulivat vuoron perään poseeraamaan kuvaan minun kanssa. Seuraavaksi olikin sitten Alpin vuoro poseerata samojen tyttöjen kanssa. :D
(Olisi kiva tietää kuinka monen korealaisen tytön facebookista löytyy meistä kuvia tämän päivän jälkeen. :D)


Rantsulla.
Kaikki opiskeliat olivat vielä vähän aikaa rannalla, kunnes he lähtivät pois ja mekin Alpin kanssa päätettiin lähteä. Kotimatka ei ollutkaan niin mukava kuin tulomatka, sillä kaikki meidän kamat olivat ihan märkiä ja kelikin oli kylmentynyt. Ajaessa tuli erittäin kylmä, varsinkin sormet olivat aivan jäässä. Kotona pystyi onneksi ottamaan kuuman kylvyn, siellä tulikin viihdyttyä kokonaiset 45 minuuttia. :P

Illalla ei oikeastaan jaksanut enää mitään tehdä, olimme molemmat aivan poikki. Ehdottomasti paras tapa tutkia saarta on ajella skoottereilla, sillä rannikon vieressä olevilta teiltä on erittäin hienoja maisemia merelle ja lämmin tuuli puhaltaa. :P


13.4. Tiistai
Tälle päivälle ei oikein ollut minkäänlaisia suunnitelmia. Päätettiin ottaa aika iisisti, eikä suunniteltu mitään kummempaa. Kävimme pelailemassa jalista ja ajeltiin hieman ympäri lähiseutuja.


Jejun hienoja luonnonmaisemia.

Illammalla kun olimme lähdössä syömään hotellilta, niin sen omistaja tuli juttelemaan meille jotain skoottereistamme. Kysäisimme häneltä samalla: "what we do, if the police stop us?" "Put your hands in the air and say: no korean, no korean" :D:D Myöhemmin yöllä lähdimme vielä skoottereilla ajelemaan ja hotellin omistaja huusi perään "don't drink too much". Hotellin omistajalta saa siis näköjään hyviä neuvoja elämään. :D  

14.4. Keskiviikko
Tänään olimme suunnitelleet lähteä maailman pisimmälle laavatunnelille ja jonkinlaiselle saarelle, missä on pieni tulivuori. Lähdimme bussilla matkaan, meillä ei ollut mitään hajua missä meidän pitää jäädä pois. Tiesimme ainoastaan, että matkan pitäisi kestää n. 2 tuntia.

Menimme 1,5 tunnin matkustamisen jälkeen kysymään kuskilta (joka ei puhunut sanaakaan englantia), missä meidän pitäisi jäädä pois. Jotenkin kuski osasi sanoa missä jäädä, ja se oli oikea paikka. Bussipysäkiltä laavaluolille matkaa oli vielä 2 km, mutta ei siinä muuta kuin, peukut vain pystyyn ja liftaamalla matka taittui kivasti. :) (Jälleen jo toinen ohimenevä auto otti meidät kyytiin. :P)

Laavaluolilla olisi ollut yli 5 km eri luolia ja kaikenlaisia hienoja paikkoja, mutta kävijöillä ei ollut mahdollisuutta käydä kuin yhdessä tunnelissa, joka oli vain 1 km pitkä. Tunneli oli ihan hieno ja kiva kokemus, mutta ei mikään erityisen siisti.


Luola.
Luolien jälkeen matkasimme tulivuorisaarelle taksilla, sillä matkaa ei ollut paljoa. Vuori oli aikamoinen möhkäle, varmaan about 200 metriä korkea. Kiipeäminen sinne oli aika vaivatonta, sillä ylös asti meni portaat. Tunnelmaa vuorella pilasi hieman se, että ihmisiä oli hillittömästi menossa ylös ja huipulla oli vain pieni aidattu alue missä kaikkien ihmismassojen olla. Oli se kuitenkin ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Siitä sitten pikkuhiljaa bussilla kotia päin. Eipä siinä illalla kotona enää kummempaa, vetelimme vain lonkkaa.


Taustalla tulivuoren kraaterin reuna.
Näkymää saarelle päin tulivuorelta.
Kuvassa näkyvä korkea vuori on Mt. Jeju, joka Korean korkein vuori.
15.4. Torstai
Tämä päivä meni aikalailla chillailessa. Käytiin pelailemassa jalista ja vähän kierreltiin. 
Päivän kohokohta kuitenkin oli illalla, kun Alpi halusi lähteä käymään ravintolassa, missä ruokailimme Jejun ensimmäisenä päivänä, sillä siellä oli tyttö joka hymyili Alpille. :)

Minä en innostunut hirveästi asiasta, joten sovimme että menemme sinne ravintolaan ainoastaan, jos Alpi sanoo tytölle "koal". Suomeksi se tarkoittaa "minä pidän sinusta". :) Emme muistaneet tarkalleen missä päin ravintola oli, joten lähdimme vain painelemaan sinne suuntaan, missä ravintolan muisteltiin olevan. Etsimme ravintolaa aikalailla tunnin verran, jonka jälkeen oli pakko mennä johonkin muuhun ravintolaan kovan nälän vuoksi.

Syömisten jälkeen menin takaisin Hotellille ja Alpi jäi vielä etsimään ravintolaa hetken aikaa, mutta ei sitä kuitenkaan löytänyt. :)

16.4. Perjantai
Tänään oli meidän viimeinen päivä Jejussa ja päivän suunnitelmana oli lähteä valloittamaan Korean korkein vuori: Mt Jeju (1950m). Liikkeelle piti lähteä jo 07:00, kolmen tunnin yöunilla.
Olimme valinneet neljästä eri vuoren valloittamis vaihtoehdosta pohjoisimman reitin, jonka pitäisi olla kaikkein vaativin. Ensiksi lähdimme bussilla pohjoisen reitin juurelle.

Matkaa huipulle oli 8,7 km ja paluumatka itäista reittiä pitkin 9,6 km. Ylösmeno ei kuitenkaan ollut yhtään vaativaa, ei ollut samanlaisia köysikiipeämiskohtia, kuin kahdella edellisella vuorella jotka kiipesimme. Oikeastaan koko kiipeäminen oli ainoastaan jyrkkää nousa kävellen. Siitä huolimatta retki oli erittäin kiva ja välillä näki hienoja maisemia. Huonoa koko reissussa oli vain se, että olimme koko matkan pilvessä ja se haittasi näkökykyämme huomattavasti. ;D (Vähän tommoista sanaleikin tynkää.)


Matkalla huipulle.


Parhaimillaankin näkyvyys oli tätä luokkaa.

Ylösmenossa meillä meni n. 3 tuntia. Huipulla tuuli erittäin paljon ja oli tosi kylmä, siitä kertoi hyvin myös se, että vuoren huipulla oli vielä lunta aika paljon. Huipulla ei jaksanut viihtyä kovin kauaa, sillä olimme vieläkin pilvessä emmekä nähneet kuin pari metriä eteemme, ja kylmyys oli perseestä. :D


Huipulla ei hirveästi maisemia pystynyt ihailemaan.

Alasmeno meni erittäin nopeasti, käytännössä juoksimme melkain koko matkan. Jalat ja varsinkin jalkapohjat menivat aivan hajalle alasmenossa, koska meidän piti hyppiä kiveltä kivelle ja jalkapohjat tömähtivät ikävästi aina kiviin. Alas tulimme varmaan about 2,5 tunnissa. Siitä sitten bussi kotiin ja lämpimään kylpyyn, siellä vierähtikin melkein 2 tuntia :D.

Illalla ei olisi jaksanut enää yhtikäs mitään, mutta oli pakko siivota huone ja pakata kamat. Mitään muuta ei sitten jaksetukkaan enää tehdä.


17.4. Lauantai
Tänään luvassa oli siis lentopäivä takaisin Seouliin. Lento meni nopeasti (vain 1,5 tuntia) ja mukavasti. Illalla takaisin Soulissa emme oikein jaksaneet muuta tehdä, kuin käydä muutaman kerran raflassa.


Back to Seoul.
Koneen rengas tuli siivestä. :)
Jejussa uutisista luettiin jo, että Islannissa on purkautunut tulivuori mikä sotkee lentoliikennettä. Toivottiin vain kovasti, ettei se sotkisi meidän kotilentoamme.

18.-22.4. Sunnuntai-Torstai
Tänään aamulla herättyäni kävin heti katsomassa netistä, miten Islannin tulivuorenpurkaus edistyy? Huonoltahan se näytti! Ei ainakaan vielä maanantaina päästä lähtemään ja näyttää siltä, että aikaisintaan keskiviikkona pääsisimme lähtemään takaisin Suomeen. Epäilen kuitenkin, että lähtö tapahtuu aikaisintaan perjantaina.

Asioiden hoitaminen täältä käsin oli ärsyttävää puuhaa, koska meidän pitää yrittää soitella ja säätää asioita täältä käsin, eikä meidän puhelimet edes toimi täällä. Olemme yrittäneet soittaa hostellin omistajan kännykällä finnairiin, mutta yllätys yllätys; orjat eivät vastaa siellä. Lisäksi ärsyttää myös se, että rahaa menee hukkaan satoja euroja, sillä mm. meidän pitää ottaa lisää hostelliöitä, jotka ovat kalliita. Aikaisemmat hostellit meillä on ollut halpoja, koska on ollut aikaa varata ja etsiä sopivia. Finnairin pitäisi maksaa ylimmääräiset kulut takaisin, mutta epäilen suuresti, että niin tapahtuu. Pitää toivoa, että perjantaina viimeistään päästäisiin takaisin Suomeen.


Pääsimmekin vielä Seouliin kiertelemään tulivuoren purkautumisen vuoksi.
Paluulentoa odotellessa kävimme katsomassa FC Seoulin jalkapallopelin world cup stadionilla, jonne mahtuu yli 80 000 katsojaa. Stadioni ei kuitenkaan ihan täynnä ollut, vaan siellä oli 36 000 katsojaa. Tunnelma oli silti erinomainen, varsinkin kun kotijoukkue voitti 3-0. Peli oli erittäin hyvä ja viihdyttävä, tasokin oli ihan korkea. Liputkin olivat halvempia kuin JJK:n pelit, sillä ne maksoivat vain 5 euroa kipale. :D


Fudista.
Fani katsomo.
23.-24.10. Perjantai ja Lauantai
Pejantaina näytti vahvasti siltä, ettei päästä vieläkään lähtemään. Iltapäivällä Alpi kävi sattumalta pyörähtämässä Finnairin sivuilla ja siellä oli yksi ainut lento lähdössä perjantaina Aasiasta Eurooppaan. Kuinkas sattuikaan tämä kyseinen lento oli juuri Seoulista Helsinkiin menevä lento. Ainut ongelma meillä vain oli se, että klo. oli jo 18:00 ja lento lähtisi klo: 19:30. Siihen oli kuitenkin yritettävä keretä ja pakattiin kamat huoneestamme vauhdilla ja jätettiin huoneeseen aikamoinen kaaos.

Otimme heti hostellin vierestä taksin ja sanoimme kuskille, että nyt on kiire kentälle. Kuskihan teki työtä käskettyä ja ajoi varmaan tuplasti nopeusrajoitusten ja kaiken lisäksi vielä vesisaateessa. Normaalisti aikaa lentokentälle menisi reippaasti yli tunti, mutta kuskin raskaan kaasujalan vuoksi, olimme kentällä jo 40 min. ajamisen jälkeen. :D

Kello oli jo 19:05 kun saavuimme check-in tiskille ja olimme aivan varmoja, että emme ehtineet ajoissa. Tyypit tiskillä kuitenkin sanoivat, että voitte rauhoittua. Lennon lähtöaikaa on myöhäistetty tunnilla, koska se on puolityhjä ja lisää porukkaa olisi vielä tulossa. Kone lähti lentoon vasta 22:00 odotettuamme yhtä ainoaa perhettä yli tunnin. :)

Kun lähestyimme Helsinkiä koneen kapteeni kuulutti; ettemme voi laskeutua sinne, sillä siellä on liikaa tuhkaa ilmatilassa. Seuraava laskeutumispaikka oli Tampere, mutta kuikas ollakkaan sinnekkään ei voinut laskeutua. Myös Oulun kentälle kävi samoin. Lopulta laskeuduimme aamuyöstä Rovaniemelle. Finnair tarjosi yöpaikan ilmaiseksi huippuhotellista ja aamulla olisi mahdollisuus jatkaa matkaa samaisella koneella Helsinkiin.

Aamulla päätettiin Alpin kanssa kuitenkin lähteä mielummin junalla Jyväskylään. => Eipä voinut tämäkään matka mennä sitten putkeen, sillä junaraiteet olivat täynnä routavaurioita ja junakin myöhästyi liki 2 tuntia. :S

Loppusanat:
Korean reissussa paistoi koko ajan matkakokemattomuus. Ensinnäkin olimme Seoulissa ensiksi kokonaiset 2 viikkoa. :D Tämän ajan olisi ehdottomasti voinut käyttää paremminkin. Ei sillä, että Seouli olisi huono paikka, mutta yhden kaupungin tutkimiseen ei tarvitsisi käyttää kahtaa viikkoa. 5 päivää Busanissa sen sijaan oli jo huomattavasti järkevämpi aika.

Jejullakin teimme ison virheen varaamalla kaikki 10 yötä yhteen ja samaan kaupunkiin. Huomattavasti järkevämpää olisi ollut kiertää 10 päivän aikana koko saari skoottereilla ympäri ja yöpyä missä milloinkin. Noh. oppirahat on maksettava ja kaikesta huolimatta nautimme kyllä reissusta. 

Periaatteessa Korean reissuun ei tarvitsisi varata aikaa kuin 2 viikkoa ja maan kerkeäisi tutkia jo aika perusteellisesti. Tietysti maasta löytyy erittäin hienoa luontomaisemaa ja siellä samoilessa aikaa saa kulumaan helposti viikkoja.

Seoul:
Jos lähtisin Koreaan nyt, niin varaisin pääkaupungin tutkimiseen 4 päivää. Parasta kaupungissa oli pienet vuoret sen keskellä, joista oli loistavat näkymät.

Busan: 
Myös Busanissa voisi viettää 4 päivää. Tykkäsin Busanista enemmän kuin Seoulista. Vaikka kaupunki oli huomattavasti pienempi kuin Seoul, tuntui siellä silti olevan enemmän meininkiä.

Jeju:
Maailmasta löytyy parempiakin trooppisia saaria kuin Jeju, joten en ehkä lähtisi nyt Jejulle ollenkaan. Kuitenki jos sinne päättää mennä, niin skootterin tai pyörän päältä saarta on ehdottomasti paras tutkia.

Mt. Jejun valloittaminen on saaren suurin highlight, siinäkin meidän reissukokemattomuus nähtiin, kun emme ottaneet säätiedotuksista selvää ja kiipesimme vuoren varmaan pilvisimpänä päivänä koko Jejulla olomme aikana. :D


Joppe...
...Alpi kiittää kaikkia lukijoita.